Paino on jälleen hieman hilautunut alaspäin ja kohta tavoitan sen painon, joka oli ennen juhannusta. Huh, onpa kannustavaa! No ei kai, olen tyytyväinen kun grammoja lähtee - jossain vaiheessa huomaan kilojakin lähteneen merkittävästi.

Aamiaiseni tänään oli lasillinen karpalomehua ja lasillinen vähäkalorista vadelmakeittoa. Lounaaksi käyn hakemassa joko salaattia tai hedelmiä - en ole päättänyt vielä. Illalla luvassa on spinningiä, jossa hiki lentää ja rasva palaa. Bodypumppiakin harkitsin, mutta mulla on edelleen käsilihakset liian kipeät. Onneksi spinningissä saa käyttää pääasiassa jalkoja. ;)

Miehen kanssa kaikki ennallaan. Ei olla mitenkään erityisen läheisiä, tosin kyllä me halaillaan ja ohimennen pusutellaan. En ole lähestynyt häntä seksuaalisesti eikä hänkään minua - olen ilmeisesti vielä aika inhottava. Tähän koko sotkuun tuo lisäjännitystä se, että olemme menossa naimisiin syksyllä! Ennen unelmoin häistämme ja olin hyvin innoissani, nyt suunnitelmat tuntuvat pitkälti merkityksettömiltä. En kuitenkaan harkitse häiden perumista, sillä ennen tuota laihdutus-kommenttia olin hänen kanssaan valtavan onnellinen ja tunsin itseni rakastetuksi. Mutta kyllä hän onnistui sen ajoittamaan varsin pahaan kohtaan, juuri kaiken tämän häähässäkän keskelle. Huoh.

Kun pääsen 75-kiloiseksi, palkitsen itseni jotenkin. Ehkä otan rakennekynnet näiden rumien nysien tilalle. Silloin onkin sitten otettu ensimmäinen askel kohti kauniimpaa minää.