Kiitos kommentoijat, viestejänne on mukava lukea. Haluan täsmentää, ettei mies ole nyt enää kommentoinut painoani oikein mihinkään suuntaan. Tai on hän pari kertaa sanonut, että olen hoikistunut. Huomaan kuitenkin, etten ole edelleenkään vartaloni puolesta hänen ihannenaisensa, sillä kehuja ei yleensä juuri tipu.

Se hänen laihdutuskommenttinsa teki niin paljon hallaa, että olo on edelleen miehen kanssa vähissä vaatteissa ruma ja pohdiskelen jatkuvasti mun vatsamakkaroita yms. Toisaalta sainpahan ainakin kimmokkeen tehdä asialle jotain jatkuvan leviämisen sijaan. Jos ärsyke ei lähde kunnolla itsestä, niin mikäpä siinä, jos joku toinen saa sen aikaiseksi. (Ikävää tosin, että sen piti ola oma rakas mieheni). Tilanne on nyt se, että jos joku ihan ulkopuolinen sanoo kauniiksi, otan sen enemmän tosissani kuin mieheni suusta. Mieheni kun voi sanoa vain miellyyttääkseen, totuudenhan kuulin jo aiemmin.

Tänään kävin todellisessa hikirääkissä, jossa treenattiin kunnon äärirajoilla. Käytössäni oli ekaa kertaa sykemittarini, joka ilmoitti treenatessa kuluneen 681 kaloria. Onko se paljon vai vähän tunnin treenistä? Ilmeisesti ihan kohtuuhyvä. Sykkeen keskiarvo oli 163.

Selkäkipukin lähti onneksi jo eilen ihan itsestään, taisi siis olla vain puhdas lihassärky. Huomenna menen aamupäivällä vähän rennompaan jumppaan, joka tähtää enemmänkin liikkuvuuteen kuin kiinteytymiseen. Hyvä se on välillä sellaisessakin käydä, vaikka tietty tällä hetkellä mua kiinnostaa eniten kiinteytyminen ja upeat linjat.